Kangasalan kulttuuritalosta lisää

Näyttää siltä, että Kangasalan kulttuuritalo ei tule palvelemaan paikallisia tekijöitä. Tästä syystä sitä ei pidä rakentaa nykysuunnitelman mukaisesti.

Kunnanjohtaja Jukka Mäkelä kirjoitti muutama viikko sitten Kangasalan Sanomissa, että urheilu on saanut Kangasalla tarpeeksi, nyt on kulttuurin vuoro. Mitä tai keitä Mäkelä tällä ulostulollaan tarkoitti?

Väitin, että paikalliset kulttuuriharrastajat eivät suunnitellusta talosta hyödy. Miksi? Kangasalla ei ole tällä hetkellä kunnollisia kulttuuriväelle tarkoitettuja harjoitus- ja työskentelytiloja, ei oikeastaan minkäänlaisia. Tiedän kyllä, että uuteen lukiorakennukseen valmistui auditorio, jota paikallisten ainakin teoriassa on mahdollisuus varata. Längelmävesi-salissa ei kuitenkaan voi säilyttää mitään, eikä se sovellu läheskään kaikkeen toimintaan. Ja ylipäänsä yhden auditorion vaikutus huutavassa tilapulassa on mitättömän pieni.

Kulttuuriväki tarvitsee harjoitus- ja harrastustilaa. Sitä ei kulttuuritaloon ole luvassa - eikä todennäköisesti pitkään aikaan muuallekaan, koska talon rakentamisen jälkeen kunta on satsannut kulttuuriin ihan tarpeeksi, monen mielestä liikaa.

Voiko asiaan vielä vaikuttaa? Onko esimerkiksi kulttuuritalon kolme kerrosta nielaisevasta Kimmo Pyykkö -museosta mahdollista luopua? Jos museohanke peruttaisiin tai sen haukkaavaa viipaletta talon tiloista kohtuullistettaisiin? Eikö tämä mahdollistaisi kunnollisia tiloja soittajille, teatterilaisille, kuvataiteilijoille, tanssijoille, kirjoittajille? Kyllä. Sen täytyy olla mahdollista, jos me niin tahdomme.

Ja mitä haittaa Kimmo Pyykkö -museon torppaamisesta olisi? Talon brändäys ja erottuvuus tehdään onnistuneella ohjelmistosuunnittelulla. Pysyväksi tarkoitetulla yhteen taiteilijaan keskittyvällä näyttelyllä ei tässä tapauksessa tavoiteta toivottua menestystä.

Kultturitalo ja sen ylläpito saa maksaa, jos se tarjoaa kuntalaisten tarvitseman peruspalvelun. Olen myös sitä mieltä, että kulttuurin harrastajan on oltava valmis maksamaan saamastaan palvelusta jonkin verran.

Mitä kulttuurin harrastaminen saa maksaa?
Tämä olkoon toisen postauksen aihe. Kysymys on tietenkin laji- ja tasokohtainen. Ajatellaan nyt kuitenkin vaikkapa jääkiekkojunnua. Hänen harrastuksensa voi maksaa vuodessa helposti yli viisisataa euroa. Tyttäreni pianotunnit kustantavat materiaaleineen lukuvuodessa myös yli 500.

Pitäiskö paikallisen kulttuuriharrastajan saada tila kunnalta ilmaiseksi? Jos ei, niin mikä olisi kohtuullinen korvaus?

Kangasalan kulttuuritalo

Novellin kirjoittamista pakoillessa tekee mieli pohtia kotikuntani Kangasalan kulttuuritalohanketta, jonka käytännön toteuttamisen pitäisi alkaa tänä syksyna ja jonka pitäisi olla valmis vuonna 2014. Moni kuntalainen on asiasta pillastunut, puolesta ja vastaan, ja kuntavaalit tarjoavat keskusteluun jännitteitä lisäävät puitteet; totta kai moni ehdokas keksii ryhtyä populistiksi ja vaatia kalliin kulttuuritalon sijaan uutta kyläkoulua tai tietä.

"Rakennetaan vaihteeksi vaikka kyläkoulu, päiväkoti tai kevyenliikenteenväylä, jookos? Sellaista kulttuuria me kaikki ymmärrämme." http://wellumakinen.kangasala.kangasalansanomat.fi/2012/10/13/torilla/

Tarvitsenko minä Kangasalle kulttuuritalon? Kyllä.

Millaisen kulttuuritalon minä Kangasalle tarvitsen? Profiililtaan erottuvan taidekeskuksen, joka palvelee yhtä lailla taidemusiikin ystäviä kuin paikallisia alan harrastajia. Talossa pitää pystyä järjestämään kansainvälisen tason vierailuja, paikallisen harrastajateatterin esityksiä, kuorojen konsertteja, kirjallisuusmatienoita, street dance -sessioita, kansantanhuajien kokoontumisajoja, performansseja, komediaklubeja...

Paikallisille kulttuuritalon käyttäjille oleellisin kysymys on varmasti tilavuokra. Onko esimerkiksi harrastajateatterilla varaa vuokrata sali harjoitus- ja esityskäyttöön? Ja jos on varaa, järjestetäänkö tilojen hallinnointi niin, että tekijän ei tarvitse turhautua tilavarausta tehdessään? (Soitan ensimmäiselle tyypille, joka ei uskalla luvata mitään, koska hänen pomonsa päättää asioista. Soitan pomolle, joka ärähtää, että ei hänellä ole nyt aikaa tutkia tilan varauskalenteria. Samalla pomo kuitenkin pitää mustasukkaisesti hallinnointiyksinvaltiudestaan kiinni. Kun olen lopulta saanut tilavarauksen kuntoon, leikki vasta alkaa: pitää saada avaimet. Soitan ensimmäiselle tyypille jne...)  Tilavarauksen voikin varmaan tehdä netissä. Ja varausjärjestelmä (tai sen ylläpitäjä) tulee varmasti olemaan oikeudenmukainen. Tähän luotan, ja siihen, että tilavuokrat paikallisille käyttäjille tulevat olemaan kohtuulliset.

Kuka päättää kulttuuritalon ohjelmistosuunnittelusta? Jotta kulttuuritalo erottuu edukseen, sen taiteellisessa johdossa pitää olla virkamiehiä ja populisteja pelkäämätön visionääri. Ja hänen tukenaan toimiva organisaatio. Taiteellisella johtajalla pitää olla riittävät resurssit toteuttaa ohjelmistoa, jonka päätavoitteena ei saa olla taloudellisen voiton hankkiminen. Jos visionääri joutuu miettimään koko ajan rahaa tai miellyttämään muutamaa päättäjää ja ärhäkkää populistijoukkoa, tuotetaan taloon sisältöä, joka ei sytytä ketään ja joka ei tee Kangasalasta Pirkanmaan kovinta kulttuurikaupunkia tai edes edukseen erottuvaa sellaista. Ylä-Pirkanmaalla on vaikkapa Mänttä-Vilppula, jossa rohkeiden ja jopa hulluilta kuulostaneiden suunnitelmien tinkimätön totetus on tuottanut kunnalle valtakunnallisesti merkittävän ja erottuvan taidekaupunkistatuksen.

Uskalletaanko Kangasalla ryhtyä tähän? Jos ei, mielestäni kulttuuritalohankkeen saa unohtaa.

Onko paikallisilla tekijöillä realistiset mahdollisuudet käyttää kulttuuritalon tiloja? Jos ei, hankkeen saa unohtaa myös silloin. Jos talolla ei ole paikallisen kulttuuri- ja taideväen tukea, sisältö jää ontoksi. Isoja saleja on lähistöllä tässä tapauksessa jo tarpeeksi.

Toivon rohkeutta päättäjille ja valmiutta keskusteluun paikallisten tekijöiden kanssa.