I Miksi kansanmusiikkia ei soiteta epävireisesti, rumasti ja vaarallisesti? Tai kyllä varmaan jossain soitetaan, mutta miksi niin ei tehty Tampereen Työväen Teatterin Anna-Liisa -musikaalissa? Tuntui siltä, että esitykseen haettiin alkuvoimaa, viettiä ja kiimaa kansanmusiikilla ja -tanssilla, mutta tämä mahdollisuus hukattiin liian kiltillä ja räväkkyyttä demonstroivalla toteutuksella. Totta kai on selvää, että suuren näyttämön prokkiksessa ei voi ottaa riskejä, vaan silti olisi ollut niin hienoa nähdä, kuinka tinkimättömän estottomasti ja heittäytymällä toteutettu soitto ja tanssi olisivat keskustelleet Anna-Liisa -tragedian kanssa. Tuosta sain kyllä idean: ihan saatanan rumaa, epävireistä ja vimmaista kansanmusiikkia pitää saada johonkin esitykseen.
Warren Ellisin näköinen ja elkeinen maahinen olisi tehnyt TTT:n Anna-Liisalle kutaa.
II Sampo. Hän muutti vaimonsa kanssa pohjoiseen ja kirjoittaa siellä Erakoksi -blogia. Olemme olleet aika ajoin paljon tekemisissä ja puuhanneet teatteria, jopa performanssin. Välillä, ja yleensä, yhteydenpito on ollut huonoa. Tämä siksi, koska olen huono pitämään yhteyttä ihmisiin. Menen kulloisiinkin omiin ympyröihini niin syvälle, että en muista niitä joita pitäsi. Ajattelin tänään, että Sampon kanssa tekeminen on aina ollut pakotonta ja palkitsevaa. On huippua päästä tekemään töitä ihmisen kanssa, joka tarttuu toimeen heti ja saa omalla innostumisellaan toisetkin jaksamaan. Toivon todella, että teemme yhdessä joskus vielä jotain.
III Joulu. Siitä olen ajatellut suklaita napsiessani, että se voisi olla aikaa valheiden ja naamioiden riisumiselle. Esimerkiksi näin:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti