Tunnustan, luin Arto Salmisen Kalavale-romaanin (2005) vasta nyt. On niin paljon kirjoja, jotka pitäisi lukea mutta joihin ei vain aika riitä. Tässä pari riviä lukukokemuksesta.
Kalavale oli ladattu ja tiukka. Lyhyitä lukuja, lukijan koukuttavaa kerrontaa, kuten Arto Salmisella aina. Kirjassa kuvataan överiksi vedetyn tosi-tv-sarjan suunnittelua, toteutusta ja seurauksia, tapahtumapaikka voisi olla Suomi vuonna 2012. Auschwitz -ohjelmassa 12 toivonsa menettänyttä toisen polven työtöntä kilpailee 200 000 euron palkinnosta. Piiskaa annetaan, raiskataan ja kidutetaan. Kotisohvalta voi parin euron maksusta äänestää, kuka kilpailijoista joutuu seuraavaksi sähkötuoliin.
Rankkaa? Kyllä. Hurjinta lukukokemuksessani oli se, että pidin tapahtumia lähes realistisina. Överiksi vietyä viihdettä, jossa kilpailijaa nöyryytetään, ei tarvitse kaukaa hakea. Tuntuu, että matka ihmisten epätoivolla ja sadismin nälällä herkuttelevaan Auschwitziin on lyhyt. Tämä ajatus puistatti minua lukiessa - ja puistattaa yhä.
Suosittelen.
Kiitos, etsinkin epätoivoisesti luettavaa. En ole tarttunut kirjaan aiemmin vain koska sen nimi on minusta ällöttävä(mitä ihmettä, Dee?).
VastaaPoistaD/Missio kässäri
Nimi voisi kyllä olla onnistuneempi, vaikka se lukemisen jälkeen vähän paremmin avautuukin. Toivottavasti pidät!
VastaaPoista