Tänä vuonna osallistuin kahteen juoksutapahtumaan. Kesäkuussa juoksin puolikkaan Forssan suvi-illassa aikaan 1:54.08. Olin tulokseen tyytyväinen, koska jokin ihme polvivaiva oli haitannut harjoittelua koko kesäkuun. Polvi parani, mutta heinäkuussa iski tuttu nivuskipu, tällä kertaa toiselle puolelle kuin edellisenä kesänä. Pitäisi tajuta rajansa ja reenata maltillisemmin. Ehkä sitten ensi kesänä. Pirkan hölkän pystyin kuitenkin juoksemaan lokakuussa ja se olikin vaikein Pirkka tähän asti.
Ehkä lähdin liian lujaa, en tiedä. Joka tapauksessa vatsa kramppasi jo ennen puolta matkaa noin 15 kilometrin kohdalla. Jouduin pysähtymään ja vaikka pääsinkin pian jatkamaan, oli voimaton olo. Niinpä sitten kävelin lopun mäissä, ja porukkaa meni rynnimällä ohi. Aika oli lopulta 3:27.
Hauskaa oli se, että kaverini, jonka ohitin viime vuonna viimeisellä kilometrillä, paineli nyt ohitseni lähes täsmälleen samassa kohtaa, juuri ennen viimeistä mäkeä. Tuntui kuin olisi ollut jossain tarinassa. Ensi vuonna Katsotaan kuka on kuka.
Loppusyksyn lenkkeily on onnistunut hienosti. Olen ottanut pk-lenkeille sauvat mukaan ja käyttänyt niitä harjun ylämäissä. Puijon maastossakin kolusimme yhden viikonlopun, siellä vasta on jyrkkiä mäkiä. Sauvojen lisäksi olen ottanut käyttöön Sports Trackerin, ihmeesti sekin motivoi. Teknologiafetissi on hieno asia. Jokin lähiaikojen tavoite pitäisi tosin keksiä. Tammikuun lopun Kotirataultra voisi olla sellainen, se kun jäi tänä vuonna hölkkäämättä. Puolikas matka (25 km) voisi olla inhimillinen pakkasellakin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti